Eipä ole kirjoitus oikein sujunut pitkään aikaan. No, tämän olen todennut ennenkin... En tiedä miksei tämä suju niinkuin ennen, kun kuitenkin tästä on ollut apua enemmän kuin mistään muusta. Pitäisi ehkä yrittää ryhdistäytyä? Olen vain nykyään koko ajan väsynyt ja erittäin saamaton. Ja muka-kiireinen. Tekemättömät asiat olen aina selittänyt sillä, etten muka ole ehtinyt. Ehtisin, jos vain tarttuisin toimeen enkä viivyttelisi. Siivoaminen on tästä erittäin hyvä esimerkki. Nykyään en muutoin jaksa (lue: viitsi) lenkkeilyttää koiria, mutta aina silloin kun tiedän että pitäisi alkaa siivota, vien pari-kolme päivää koiria lenkille oikein mielelläni. En siis muka ehdi siivota ;D Asiaa toki auttaisi, jos kääntäisin päivärytmini jälleen kerran oikein päin. Koulukin alkaa jo heti. 3.pv, joten tämä olisi enemmän kuin suotavaa.

Masennuslääkkeiden vaikutusta en oikeastaan muuten huomaa kuin siinä, että en tarvitse enää kuin muutaman siiderin ja sen jälkeen olen samassa kunnossa kuin silloin, kun olen vetänyt 5-6 siideriä ja pari kossubatteria. Tätä tuli kaksi kertaa kokeiltua ja sen jälkeen opin, että en voi enää juoda samaan tahtiin kuin ennen. Muisti on mennyt kahdella edelliskerralla melkein kokonaan ja kontrolli muutenkin. Viimeisimmällä baarireissullani edellisperjantaina "hukkasin" lasini ja kaulakoruni. Sekä erittäin liukkaista saappaistani johtuen (niillä todellakin meinaa kaatua jopa selvinpäin!) kaaduin katuun niin, että niskani tärähti ja oli sen jälkeen viime keskiviikkoon asti kipeä. Ice Powerilla ja kaulahuivilla siitä selvittiin, mutta kivaa se ei todellakaan ollut. Lauantaina ja sunnuntaina ei ollut missään asennossa hyvä olla, kun koko ajan särki. Onneksi nukuttua sentään sain kun laitoin sellaisen putkityynyn niskan taa.

Uuden vuoden lupauksia en ole aiempina vuosina tehnyt, mitä nyt ehkä joskus kakarana tyyliin että pidän karkkilakkoa seuraavan kuukauden. Ensi vuodelle kuitenkin aion tehdä muutaman lupauksen.

1. Tipaton tammikuu
- Ehdottomasti. Nyt on tullut niin paljon ryypiskeltyä että kokonainen kuukausi ilman alkoholia tekee hyvää. Pysyy tavaratkin tallessa ;)

2. Aloitan jonkun uuden liikuntaharrastuksen
- Uintia olen mietiskellyt jo pitemmän aikaa....

3. Tarkkailen ja vähennän rahankäyttöäni
- On tullut osteltua pitkin vuotta kaikkea enemmän ja vähemmän turhaa, joten nyt on aika ryhdistäytyä siinäkin asiassa. Rahaa menee muutenkin ihan tarpeeksi ruokaan ja laskuihin yms. että turhat ostokset todellakin ajavat pörssini vielä joku päivä vararikkoon, jos en lakkaa ostelemasta.

4. Paino alas
- Olen erittäin tyytyväinen jos lukema vaa'alla vuoden lopussa alkaisi numerolla kuusi, mutta olisin tyytyväinen myös siinä tapauksessa, että se alkaisi edes numerolla seitsemän. Paljon siihen on matkaa mutta liikkumalla ja herkkuja vähentämällä lukema on helposti saavutettavissa! :)

 *edittiä pukkaa*

Näin kaverilla Facebookissa sellaisen "Lupaan aloittaa 1.1.2011 karkkilakon ja se kestää niin monta päivää kuin tästä tykätään" ja laitoin sen myös itselleni. Tällä hetkellä siitä statuspäivityksestä tykkää 16 immeistä, eli vähän reilu kaksi viikkoa ollaan nyt sitten karkkilakossa ;D Ja ajattelin myös pitäytyä lupauksessani :P

 

Suunnitelmat uuden vuoden suhteen ovat vaihtuneet viikkojen aikana monen monta kertaa, mutta huomenna on mukavaa juhlistaa uuden vuoden alkamista mitä parhaimmassa seurassa! :) Mun luo on tulossa Noora ja sen jätkäkaveri sekä meidän yhteinen kaveri Eva (oli laivalla meidän kanssa) ja hänen jätkäkaverinsa sekä Toni! <3 Tonin tulo varmistui vasta tiistaina, kun meillä maanantaina oli vähän riitaa ja pitkälliset keskustelut sen jälkeen. Ensinhän mun "aveciksi" piti tulla se Ahlman-koulukaveri Antti. Sille jouduin sitten selittämään "pienen" valkoisen valheen, ettei hän voikaan tulla. Jotenkin kun on viime viikonlopusta asti ollut tosi ahdistavaa ajatella että se tulisi tänne mun kanssa viettämään uutta vuotta. Se on vähän liian tykästynyt muhun..... Itte oon entistä enemmän nyt vakuuttuneempi siitä, että en juurikaan tunne kiinnostusta hänen suuntaansa ja me ollaan vaan kavereita. Kumpa vaan hänkin sen tajuaisi tarpeeksi ajoissa...
Päätökseen tietty vaikutti sitten sekin, kun kuulin että Toni sittenkin haluaisi tulla. Ensin sille maanantaina sanoin että ei se todellakaan käy, en mä voi perua Antin tuloa enää ( - vaikka siis halusinkin ehkäpä), mutta yön yli ajatusta kypsytellessäni mulle tuli taas niin ikävä Tonia että mun oli pakko alkaa kehittää suunnitelmaa, millä saan Tonin tänne ja Antin jäämään Tampereelle. Sitä en tänne nyt selosta, mutta toimi kuitenkin.

Tuosta mun ja Tonin keskustelusta maanantaina voin kirjottaa toisella kertaa, nyt en jaksa. Ollaan siitä kyllä ennenkin puhuttu ja musta tuntuu aina vaan kurjemmalta, kun asiat ei muutu mihinkään suuntaan vaikka kuinka yritän. Olen sen Tonillekin sanonut monen monta kertaa että tykkään siitä ihan mahdottomasti ja mulla on koko ajan ikävä sitä. Sitten se vaan vastaa mulle että tietää sen kyllä mutta kun ei pysty luottamaan muhun enää. Niin no, itepähän töppäsin mutta olen myös oppinu siitä. Mä en enää halua riskeerata tätä juttua, vaikkei nyt siis yhdessä enää ollakaan. Yritän kaikin keinoin että Toni alkais taas luottaa muhun ja voitais palata yhteen. Aika näyttää, mutta todella toivon sitä! <3 Toni!