Neljä Ruusua - Luotsivene

Mä kadotin sen luotsiveneen jota seurasin
en löytänytkään kotisatamaan
ajelehdin luoksesi uusiin maisemiin
ja hukuin kauneutesi hekumaan
mä lähdin päästäkseni sua pian kaipaamaan
mun kaikki ajatukset johtaa sun luo

murtaisitko panssarini, avaisitko silmäni
jos antautuisin täysin ja olisin sun
kulkisitko kanssani, jos tuntisit mun heikkouteni
mä pelkään rakastua, vaikka haluan sua

En löytänytkään kotiin, ei kai sitä enää olekaan
vain pelko peittää kylmää lattiaa
jäänkö tänne suljettujen ovieni taa
ikuiseen rakkauden vankilaan
sä näit heti etten ole onnellinen
sä tiesit kaiken jo ennen kuin kerroinkaan

murtaisitko panssarini, avaisitko silmäni
jos antautuisin täysin ja olisin sun
kulkisitko kanssani, jos tuntisit mun heikkouteni
mä pelkään rakastua, vaikka haluan sua
murtaisitko panssarini, avaisitko silmäni
jos antautuisin täysin ja olisin sun

Tää laulu kuvastaa mun tunteita ja tuntemuksia ja kaikkia ajatuksia Janista, siitä mun uudesta ihastuksesta... Jos se sais murrettua mun sydämen päällä olevan panssarin ja antautuisin täysin "vietäväks" ja päästäisin tunteeni valloilleen, niin olisko se mun kanssa silti vaikka tietäis musta kaikki huonotkin puolet.. Pelkään rakastua, vaikka jollain tasolla kuitenki haluan sen ja olla sen kans ;) Vai jäänkö tänne suljettujen ovien taa, ikuiseen rakkauden vankilaan, enkä päästä ketään panssarin läpi ? Mun kaikki ajatukset johtaa silti SUN luo ;)