Aloitin kirjotuksen jo aiemmin tänään, mutta sitten kone lagas enkä jaksanu alkaa kirjottaan uutta. No eipä mulla kyllä mitään asiaakaan oikein ole... Kunhan nyt jotain rustaan notta tiedätte ettei ole hukka perinyt :>

Pikakelausta hiukkasen...: Torstaina oli päiväkodin joulujuhla, se meni ihmeen hyvin. Vaikka joutu lapsukaisille useemman kerran sanomaan että hiljaa ja että keskittykää, mutta siis kuitenkin kaikenkaikkiaan meni hyvin :) Lapset muisti vuorosanansa ja näytteli hyvin, suurin osa lauloi kaikki laulutkin mitä laulettiin. Torstai oli myös mun eka iltavuoroni päiväkodissa! :)

Perjantaina ei tapahtunu kummempia, töissä olin klo 9-15 ja kun pääsin kotiin, lähdettiin äiteen kans keskustaan ruokakauppaan ja allekirjottaan mun vuokrasopimus. Muuttopäivää ei siis edelleenkään oo tiedossa, mutta kirjotettiin siihen soppariin että 1. helmikuuta. Sitä voi sitte tarpeen tullen muuttaa :) Se, mikä mua jäi harmittaan, oli se, että vuokranantaja ei ollu kertaakaan aikasemmin maininnu että siinä kämpässä olis vuokravakuus ja paljonko se on. Ei lukenu netissä eikä se ollu maininnu mulle siitä mitään. Luulin siis ettei sitä ole. No onneks ei ole mikään kauheen suuri, yhden kuukauden vuokra vaan eli 390€. Toivon että iskä suostuu sen maksaan. Tai edes 250€, jonka se lupas sillon syksymmällä maksaa kun aloin sille puhuun näistä kämppäasioista...

Herran touhut vaan alkaa näyttää taas siltä ettei siihen oikein voi luottaa. Iskä lupas eilen että menee Henkan kans jäkispeliin tänään. No päivällä kun Henkka soitti iskälle ja kysy koska se tulee Henkkaa hakeen, niin tää ilmotti ettei lähe sinne peliin kun ne oli eilen ollu Yön konsertissa Karhuhallissa ja sen jälkeen vielä jatkoilla jossain, ettei se jaksa lähtee. Nice =) Ei tullu sille mieleenkään ilmottaa jo vaikka aamulla tästä. Tai olis jo eilen sanonu että ei taida jaksaa. Mutta ei, eilen se lupas että joo kyllä hän voi tulla kun ei hänellä oo mitään.
Parin tunnin päästä soitti Samppa iskälle, kun iskä oli luvannu jo viikolla että menee Samin kans kirkkoon kuunteleen joululauluja huomenna. Samppa saa siitä siis merkinnän rippikorttiin... No eikö tää taas pyörtäny puheensa ja sano että "soitellaan huomenna" Se on siis yhtäkuin ei viitti lähtee. Ihan kiva vaan kun äiti oli suunnitellu viikolla menevänsä Samin kans sinne kirkkoon, mutta kun asiat järjestykin niin että iskä menee, niin äiti oli sit jo sopinu muuta menoo. Mikko, Timon poika, oli kutsunu äiteen ja Timon huomenna kahville. Saa sitte nähä huomenna kuka menee ja minne.

Ainiin, olin mä eilen baarissa :) Lähtö vaan "pikkusen" viivästy kun olin kuudesta yhdeksään yhdistyksen syyskokouksessa ja sen jälkeen käytiin eka saunassakin. Puol 12 olin kuitenkin lähtövalmis ja Timo heitti mut keskustaan - sisälle pääsin vähän ennen keskiyötä, kun sielä oli sillä hetkellä aika pitkä jono. Ilta meni tavalliseen tapaan, istuin suurimman osan ajasta karaokepuolella. Pistin dj:lle kaks lappua joissa luki biisit jotka haluaisin laulaa, mutta jostain syystä sain laulaa vain toisen eli Anne Mattilan Taivaan kartan. Toinen olis ollu Janne Tulkin Kahden hengen nuotio. Voi olla, että mun vuoro meni myös ohi jos olin just sillä sekunnilla vessassa tai tupsulla. Mutta mun mielestä kuulin kyllä kaikki jotka kutsuttiin laulaan, kun se oli sillain et yks karaokebiisi, sit yks tanssibiisi välissä ja sit pääsi taas joku laulaan. Ja mä kävin muualla aina vasta sitten kun kuulin, että kuka seuraavaks pääsee laulaan, eli oli sitte aikaa sen laulun ajan ja sen tanssibiisin ajan... Harmi! Olisin mielummin laulanu sen Jannen biisin sitte kuin ton Mattilan, jos olisin tienny et pääsen laulaan vaan yhden :<
Baarista pois lähdin joskus varttin yli kolme, kun dj alko höpiseen että kohta tulee valomerkki. Ajattelin olla viisas ja lähtee ennen tungosta. Joku muukin ajatteli samalla tavalla, sillä takkiani sain odotella jotain 10 minuuttia ja reilun toisen mokoman seisoin taksijonossa. Sitte alko riittään ja katseellani laskin, että vielä ainaki 10 autoo ennen mua pitää tulla, notta mä olisin kotona jo kävellen ennenku pääsen taksiin. Siirryin siis pois jonosta ja lähdin käpsyttään kotiin.

Matkalla joku arviolta 30 vee mies ajo pyörällänsä mun viereen ja kysy että häiritseekö ja että saako harrastaa vähän small talkkia. Vastasin sit vähän kummissani että no senkus ja sitte se kysy uudelleen että häiritteekö ja saako harrastaa small talkkia. Sanoin taas että no siitä vaan ja se katto mua pikkusen ihmeissään. No sitte se alko kyselee että mistä tuun ja vastasin että Cabaretissa olin. Sitten se kysy että mitä teen ja vastasin että oon päiväkodis. Sitte se esittäyty Tommiks ja kysy mun nimee, vastasin. Kysy et mihin oon menossa ja vastasin että Toejoelle, sitte se sano että jaa eipä sinne ole pitkä matka ja että se asuu tossa Harjunpääntiellä. No ei ollu hajuakaan mistään Harjunpääntiestä ja sitte se selitti että se on toi valkonen talo tossa. Jaa missä, kysyin, kun niitä valkosia taloja oli siinä muutama... No tossa suoran päässä, se vastas. En kyllä edelleenkään ollu kartalla mutta eipä se mua liiemmin kiinnostanukaan missä se asu. Sen suoran päässä se sitte sano että tossa mä asun ja alko kyselee että koskas tehtäis treffit johonkin. Sanoin että joo ei ny tehä mitään treffejä ku en ehdi. Se kummasteli kauheesti mun vastausta, että oli kuulemma huono tekosyy ja sit se kysy että onko se niin ruma etten haluu tavata sitä enää. Vastasin vaan että no et ole mutta en vaan ehdi ku on kiireitä. Ja taas sama^^ No sitte se alko kyselee mun numeroo ja kysyin vaan että mitähän se sillä mahtaa tehdä ja sit se vastas että jos se vaikka soittais mulle joku päivä. No sit sanoin vaan että joo en mä nyt anna sitä ja se vaan intti että jos nähtäis, jos nähtäis. Sitte se kysy että juonko kahvia ja vastasin että en. "no entä limpparia?" "joskus joo". Alko käydä jo pikkusen rasittavaks se, mä halusin vaan kotio nukkumaan ja tuo vaan intti mun numeroo ja halus kahville. Lopulta se kumminkin luovutti ja toivotti hyvää yötä ja moikka ja vastasin kans että moikka ja lähdin kävelee kotiin päin.

Kotona olin kymmentä vaille neljä, ja ajattelin että jos nyt menis kattoon keskustaan niin varmaan en olis vieläkään päässy taksijonossa kovin pitkälle. Ja säästy rahatkin =) Eikä se matka edes tuntunu kovin pitkältä, keskustasta kun pääsee ekan sillan yli, sit tulee suora ja suoran jälkeen ympyrä ja sit toinen pienempi suora ja sit tuntuukin että on jo kotona kun on viimeset pari kurvia ja ihan lähekkäin :)
Se oli vaan tosi ärsyttävää kun mulla on nykyään niin huono kunto että tulee pienestäkin kävelymatkasta jo kuuma, ja toi 2,5 km tulin niin reipasta kävelyä kun halusin vaan päästä kotiin ja ottaa saappaat pois jalasta, niin oli sitte aika hiki kun pääsin sänkyyn asti. Melko mielenkiintosta vaihtaa hikiselle iholle yökkärit, mutta eipä voi mitään.. Sitte vielä kaks karvajaakkoa jalkopäähän nukkumaan eikä voi vaihtaa asentoa sellaseks että olis ollu vähemmän kuuma.

Noniin jo riittää baarikertomukset tältä erää

Äiti ylitti tänään ittensä ja leipo kaks tiikerikakkua ja litran pullataikinasta pullia. Se ei oo melkein vuoteen leiponu yhtään mitään kun mä oon leiponu kaikki. Mun leipomusinnostushan alko joskus viime keväänä, niin että Sampan maaliskuun synttärikakku tais olla viimenen äiteen leipomus  Eikä se kyllä ennen sitäkään ole todellakaan ahkera leipoja ollut. Synttärikakut kun on tehny niin hyvä ja ehkä kerran tai kaks vuodes pullaa

Illalla kun päästin koirat pissalle, siis sen viimesen kerran, niin jotku älykääpiöt paukutteli just sillon jotain paukkuja. Leisku ehti jo käydä ja Hippakin jo kerran, mutta meni vielä toisen kerran ja just sillon se paukuttelu alko. Se pelästy sitä niin paljon että tärisi varttin verran sen jälkeen ja sitte se halus piiloon ensin mun sängyn alle ja sitte mun peiton alle. Se havahtu jokaseen kolahdukseen ja kuulosteli tarkkaan kun Henkka seinän takana pelas tietsikalla sotapeliä. Sielä peiton alla se oli puolisen tuntia eikä sitä kiinnostanu edes kinkkusiipale, jonka ne joka ilta saa. No kuitenkin sain sen sitte maaniteltua hakemaan kinkkua :) Sen jälkeen se parkkeeras tiiviisti mun viereen penkille eikä liikahtanukaan ennen ku mä liikuin, paitsi tietysti korvat liikku. Kun me iltapalan jälkeen pelattiin pöydän vieres Unoa, Hippa halus äiteen syliin ja koko ajan se oli naama äiten kainalossa.

Mä yllätyin Hipan reaktiosta, olis luullu että Leisku pelästyy pauketta eikä Hippa, koska Leisku on sellanen pelkuri ja Hippa taas rohkeempi, eikä oo ennenkään välittäny paukkeesta. Noh, katotaan nyt miten yö sujuu, voi olla että se ramppaa aika lailla.. : /