Pitää nyt tulla äkkiä kirjottaan tää, ettei mee muistista vallan pois. Piti tulla jo heti aamulla mutta en sitte voinu kun tuli kummisetä käymään kaffeella pikaseen..
Juu eli uni siis. Ja ylläripylläri: Santerista.

Ilmeisesti asuttiin jo Porissa, mutta menin silti Kankaanpäähän hammaslääkäriin. Arvauskeskus ja hammaslääkäri on oikeesti ihan eri puolilla kaupunkia, mutta unessa ne oli saman katon alla. Jostain kumman syystä sinne tuli myös bussilla kaikki Karkkulaiset, siis ihan kaikki, ei pelkäästään kympit. Joukossa oli myös Kpään yläasteen oppilaita...
No koska se aula oli tupaten täynnä väkee, en päässy istuun. Kiemurtelin ihmisten välistä toiselle puolelle, hammaslääkäriin johtavalle käytävälle. En kuitenkaan menny vielä mihinkään aulasta.. En mielestäni menny läheltäkään Santtua niin ettei se oikeen voinu nähä mua ihmisjoukossa.. No näki kuitenki ja tuli mun perään. Se oli ihan "outo", ihan ku me ei erossa oltais oltukaan. Ihmettelin hetken että mitä se ny meinaa, puhu vaan "mukavia" ja toisteli tämän tästä että "voi kuinka ihanaa että nähtiin taas, on niin pitkä aika viime kerrasta". En uskaltanu sit sanoo mitään sille, ihmettelin vaan. Tai no kysyin että mitä te täälä teette ja Santtu vastas että "no ku kaikki muut arvauskeskukset tässä välillä oli täynnä"
No yhtäkkiä Santtu tuli lähemmäs ja pussas. Katto mua silmiin hetken ja pussas taas. Näin silmäkulmasta kuinka Ansku ja Henna rupes kuiskaileen kaikille jotain ja osotteli meihin päin että "kattokaa ny mitä noi tekee". No Santtu ei ainakaan näkyny välittävän siitä vaan kieto kätensä mun ympärille ja suuteli pitkään. Sitte se alko taas puhua mulle jotain ja sanoin sille että mullaki on ollu hirvee ikävä sitä. Se vastas mulle että "tiedän" ja sit halas mua oikeen kunnolla ja kauan. Meinasin ruveta poraan siinä kaikkien nähden ku haistoin sen takista sen ihanan tuoksun, joten sanoin Santulle että mun pitää mennä ny tonne, mun aika on kohta. (siis sinne hammaslääkäriin) No se irrotti otteensa, suuteli vielä kerran ja otti sitte mun kädestä kiinni ja tuli mun perässä sinne toiselle puolen. Penkit oli sieläki ihan täynnä, vaan yks oli vapaana, joten Santtu istu siihen ja pyysi mut syliinsä. Tietenki menin. Istuin sen sylissä hetken, sitte se sano että sen pitäis varmaan mennä takas sinne muitten luo. Ennen ku se lähti, se halas mua vielä uudestaan, suuteli pari kertaa ja sano että soitellaan. Vastasin vaan että joo ja istahdin takas penkkiin.
Heräsin, kun mun vuoro tuli ja hammaslääkäri tuli kutsuun mua huoneeseensa.

Se oli aivan taivaallisen ihana uni, harmi etten tässä vaiheessa päivää enää osaa yhtä yksityiskohtasesti sitä kuvailla, mutta aika tarkasti kuitenkin. Outo uni, hammaslääkäri arvauskeskuksessa, Karkkulaiset Kpäässä hammaslääkärissä, Santerilla vielä pitkät hiukset. Eli tää olis niinku pitäny tapahtuu viime talvena. No tais se tapahtuakin, sillä Santulla oli päällä sen khakivihree toppatakki.
Ah, Santeri. Tää vaan raastaa melko paljon kuvitella tälläsiä ja samalla toivoo että olispa nää totta  Noh, ei ole totta ei eikä tule olemaankaan...