Ja nyt tulee perään angst. Oon ihastunu. Tai en tiiä... Oon mä. Mutta oon tyhmä, enkä anna tunteilleni mahdollisuutta. Oon yrittäny "lämmetä", mut ei vaan jostain syystä onnistu.. Mikä mussa nyt on vikana? Tyyppi vaikuttaa tosi mukavalta ja asialliselta, haluaisin tavatakin sen kesällä jossain vaiheessa. Mutta miks en vaan pysty lämpeen enempää?! Oonko mä muka vieläki niin kiinni Santerissa tai jossain VIELÄ VANHEMMASSA että en anna uusille suhteille mahdollisuutta?! En tosiaan ole! No kai mä sitten hiukan oon.. Mutta en haluais olla. Se on taaksejäänyttä elämää, jonka ite tosin pilasin, enkä sille muuta voi - tiedän sen. Eli miks mun pääkoppa ei toimi, järki ei anna ihastua uudelleen? Päättämätön Onks mulla joku ihastumiskammo? Se on kyllä totta, niinku naamakirjan jossain testin tuloksessaki sanottiin jotenkin näin, että olet ihastunut, mutta et anna tunteen nousta päähäsi...blaa blaa blaa. Uskalla heittäytyä. Vitsit ku löytäisin sen testin viä tuolta sovellushakemistosta ja näkisinki sen tuloksen viä. Mutta ku en kuolemaksenikaan ees muista mikä testi se oli Otsan rypistys Selasin kyllä jo sopivimmilta tuntuvat testit mutta mistään en löytäny sitä tulosta :S Noh, ei voi mitään...

Okei, täytyy myöntää että oon mä sittenki vielä hiukan Santun perään Itku Oon kyllä tyhmä, kun tiedän sen kyllä että ei meistä enää koskaan tuu mitään, tuskin ees nähään ikinä, mutta silti elättelen jossain päänuppini nurkassa EDELLEEN toivoa siitä, että se jonain päivänä sanois mulle että haluaa sittenki olla mun kaa. Vaikka tiedän, että ei niin tuu käymään, mutta en vaan jostain syystä tahdo hyväksyä sitä. MIKS EN?! TYHMÄ MINÄ !!! Galleriasta bongasin sen jonku vanhemman kuvan, mutta en ollu sitä ennen nähny.. Se oli niin YLISÖPÖ, etten voinu vastustaa kiusausta.... ;) Edelleen tyhmä minä, kiusaan itteeni ja tuijottelen sitä kuvaa joka päivä monta kertaa tosi kauan!

Noniin, nyt tää loppuu taas ja meen nukkuun, on kyllä ollu senverran rankka viikko! Huomenna saattaa tulla kuvia juhlista ;)